Valtuustoaloite aistiesteettömyyden toteutumisen turvaamiseksi

valtuustoaloite Noora Koponen

Jätin eilen 26.2.2018 Espoon kaupunginvaltuustossa seuraavan aloitteen, joka keräsi 57 allekirjoitusta:

Aistiärsykkeisen esteettömyyden turvaaminen ja toteuttaminen espoolaisessa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Liikuntavammaisten henkilöiden esteettömyydestä puhutaan enenevässä määrin, mutta samaan aikaan jää herkästi huomiotta aivan yhtä tärkeä asia: aistikuormituksen, ts. aistiyliherkkyydestä kärsivien lasten ja nuorten esteettömyyden turvaaminen ja toteutuminen.

Tähän liittyvät mm. tuoksujen vähentäminen, äänimaailmaan liittyvät asiat, tilojen jakaminen/käyttö ym. Äänien vähentämiseen voidaan rakennus tai remontointivaiheessa vaikuttaa paljon. Tämä edellyttää onnistuakseen sitä, että em. asiat otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Vuonna 2015 Tilastokeskuksen teettämästä selvityksestä käy ilmi, että noin 15 prosenttia kaikista peruskoululaisista sai tehostettua, tai erityistä tukea oppimiseen. Siis lähes joka kuuden lapsi/nuori.

Vuonna 2016 Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen, jonka mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Autismi- ja Aspergerliitto julkaisi 6.2.2018 tiedotteen, jossa lähikouluissa toteutettavaan autisminkirjon oppilaiden opetukseen edellytetään riittävää tukea. Liiton mukaan tämä ei tällä hetkellä toteudu.

Espoon uudessa kouluverkkosuunnitelmassa suunnitellaan entistä suurempien yksiköiden yhdistämistä ja/tai rakentamista. Sama pätee varhaiskasvatukseen. Tästä johtuen erityisen tuen lapsia ja nuoria joudutaan mahdollisesti integroimaan enenevässä määrin normaaliopetukseen/ normaalikouluihin.

Inkluusiota tai integraatiota suunniteltaessa, ja uusia päiväkoti- ja koulurakennuksia rakennettaessa, tulisi etukäteen arvioida riittävä aistiesteettömyyden toteutuminen. Inkluusio ja integraatio opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa onnistuu vain, jos oppilaalla on käytössään tarvittavat tukitoimet ja erityisosaaminen. Tähän sisältyvät mm. puhetta tukevien kommunikointimenetelmien käyttö ja sen hallinta riittävällä tasolla henkilökunnan osalta jokaisessa yksikössä, sekä riittävä henkilökunnan määrä ryhmää kohden.

 

Ylläolevan perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon kaupunki

a) selvittää, millä tavalla aistiesteettömyys on tällä hetkellä huomioitu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa riippumatta siitä, onko kyseessä erityisopetusta toteuttava yksikkö

b) suunnittelee, millä tavoin aistiesteettömyyttä voidaan tehostaa ja toteuttaa nykyisten, mutta erityisesti uusien varhaiskasvatus- ja opetusyksiköiden korjausten, yhdistämisten ja rakentamisten yhteydessä

c) toteuttaa em. selvityksen pohjalta aistiesteetöntä varhaiskasvatusta ja opetusta

d) varmistaa, että vahvaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten on jatkossakin mahdollista opiskella pienissä erityisryhmissä, jotta oppimisen edellytykset ovat riittävän esteettömät aistikuormitusta ajatellen.

 

Espoossa 26.2.2018

 

Noora Koponen (vihr.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *