Olen tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle vaativan erityisen tuen oppilaiden oppimisympäristöstä.
Oppivelvollisuusuudistus turvasi opinpolun jatkumisen sadoille nuorille, jotka aiemmin olisivat jääneet vaille opintopaikkaa. Suuri osa näistä nuorista on vaativan erityisen tuen oppilaita.
Koulutuksen, oppimismahdollisuuksien ja tulevaisuuden näkymien lisäämisellä on suuri merkitys monelle nuorelle ja perheelle. Opiskelijamäärien lisäännyttyä oppilaitokset eivät kuitenkaan ole aina pystyneet tarjoamaan vaativan erityisen tuen oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin edellyttämää oppimisympäristöä tai riittävää oppimisen tukea.
Oppilaitoksissa haasteita on ollut muun muassa ympäristön aistiärsykkeiden hallitsemisessa sekä mahdollisuudessa tukea oppilaiden käytös- ja tunnehaasteiden säätelyä. Kun vaativan erityisen tuen oppilaan aistikuormaa tai tunnesäätelyä ei pystytä kontrolloimaan on oppiminen mahdotonta. On myös tiedossa vaaratilanteita, jotka ovat aiheutuneet, kun oppilaan käyttäytymistä on tulkittu ja kohdattu heikosti.
Oppivelvollisuusuudistuksen myötä tehtiin oikea päätös siitä, että koulutus mahdollistetaan yhä useammalle nuorelle. On kuitenkin myös varmistettava, että oppiminen on mahdollista, turvallista ja eteenpäin saattavaa.
Uusia toimintamalleja tukemaan vaativan erityisen tuen oppilaita on jo luotu muun muassa toimintakeskuksia hyödyntämällä, joissa pystytään rakentamaan aistiärsykkeetön ja strukturoitu oppimisympäristö. Oppilaitosten ja toimintakeskusten yhteistyöstä on hyviä kokemuksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen vaativaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten oppivelvollisuuden tosiasiallisen toteutumisen?
Comments